JULKAISUVAPAA HETI
RC EEMELI / LEHDISTÖTIEDOTE 04.10.2005

C-raja rynnittiin rikki Vantaalla

Yleisen sarjan kahdestoista raportoi historiallisen puolimaratonkokemuksensa

Pohjoisen pikajuna -- Juna saapuu Tikkurilaan. Nopeassa vaatteiden silmäilyssä ja ovensuugallupissa selviää, että viisi vaunustapoistujaa aikoo Vantaan maratonille. Päätämme suunnistaa kisapaikalle yhdessä. Rupattelemme hyvästä säästä ja siitä minkä matkan kukin aikoo juosta. Kuin taivaanlahjana Teivo Stayersin edustaja ilmoittaa yrittävänsä 1:20 alitusta puolimaratonilla. Bingo! Anteeksi, mutta olet merkattu mies. Jänis löydetty! Kiitos Teivo, kiitos Karra! Tämä menee jo mustikkakeittotarjoilunkin edelle.

Varusteiden vaihdossa koen yllätyksen: olen unohtanut lyhyet trikoot kotiin. Lyhythihainen juoksupaitakaan ei näemmä tullut mukaan. Ei auta, niillä antimilla mennään, mitä on mukana. Onneksi kassista löytyy sentään pyöräilypaita ja korvikesortsit.

Toisessa rivissä bongaan jänikseni. Järjestäjät pyytävät siirtymään pari metriä taaksepäin, jotta matka saadaan virallisen mittaiseksi. Kuuluu se kuuluisa pamaus ja heti perään kymmenien kellojen piippaus, kun juoksijat käynnistävät omat ajanottonsa. Kauas ja nopeasti karkaa kärki. Kuten aina.

Ensimmäinen km-paalu tulee vastaan ajassa 3.22. Nyt ei saa antaa ajan hämätä. Onneksi olen lukenut järjestäjien ohjeista myös pikkupräntin: kilometrit on merkattu täysmaratonin mukaan eli puolimaratonilla merkinnät ovat 98 m ja neljännesmaratonilla 147 m vajaat! Näin maali on saatu kaikille matkoille samaan paikkaan. Väliaikaan on siis syytä ynnätä reilut parikymmentä sekuntia. Alkuvauhti on sopiva.

Olen lukenut kisasta muutakin. Juoksussa kierretään 10,5 km mittaista reittiä. Reittiprofiili on mielenkiintoinen, sillä kierros on nousujohteinen aina seitsemään kilometriin asti! Korkeuseroa kierroksella on järjestäjien mukaan 22 m. (Itse sain omalla mittarillani hyvin samansuuntaisen profiilin ja korkeuseroksi noin 25 m.) Siitä huolimatta reittiä pidetään nopeana. Vastakkaisiakin mielipiteitä löytyy. Odotan jännittyneenä mitä tuleman pitää. Taktiikkana on sinnitellä vielä toisella kierroksella mäen päälle 1:20 vauhdissa ja tulla sieltä vielä painovoiman avittamana vauhdikkaasti alas. Mutta riittääkö paino?

Taaempaa startannut maratonin kärki pyyhältää ohi noin kolmen kilometrin kohdalla. Matka taittuu ylämäestä huolimatta rivakasti kilometriajoin 3.45-3.53. Ensimmäinen vitonen vie noin 18.49. Jos reitillä on aluksi lievää nousua, niin kyllä mäen päältä lopulta alaskin tullaan – ja nopeasti. Kahdeksas kilometri vie vain 3.32. Lämpötila on ihanteellinen 14 astetta. Seuraan johtojuoksijaani tiiviisti tämän siirtyessä tien laidasta toiseen. Peesauksella on hintansa, mutta onneksi koiranpaskaliukasluikkuun astuminen ei horjuta menoani kuin hetkellisesti.

Toiseen vitoseen kuluu 18.48. Uudelle kierrokselle lähdettäessä jänikseni näyttää käsimerkein, että anna mennä ohi vaan. Antaisin, jos olisi millä mennä! Vauhti tuntuu kiihtyvän. Juoksemme maratonin kärjen kiinni. Saavutamme myös pari puolikkaan juoksijaa. Kukaan ei mene meistä ohi. Tämä se on juoksua! Jossain 13 kilometrin kohdalla alan lopullisesti tippua peesistä. Nyt ei saa antaa periksi! Kantaan vaan, vaikka väkisin. Sykkeitä en ole kisan aikana seurannut, eikä sitä ainakaan nyt kannata tehdä. Voisi tulla kiusaus hiljentää tahtia. Kolmas vitonen 18.45. En kuitenkaan uskalla heittää aivan viimeisiä voimanrippeitä peliin, sillä ranteeni suunnasta aina noin sata metriä km-kyltin jäkeen kuuluva piippaus kertoo aikatauluni vielä pitävän. Tihuttaa vettä. Asolan väylän vastatuuli yrittää pistää kampoihin. Tuntuu etten etene minnekään. Vajavainen lihaskuntoko se jäsenissä kivistää.

Mitä ihmettä. Johtoauto parkissa vilkkuvalot päällä. Auto lähtee hitaasti liikkeelle ennen kuin saavutan sen. Onko tämä huumoria? Älä nyt minua johtajaksi luule. Huh, ei ole pelkoa. Pääsen autosta helposti ohi. Yritän järkeillä, että se on ilmeisesti johdattanut puolimaratoonarit maaliin ja odottelee nyt maratoonareita seurakseen. Kapuan mäkeä kohti vesitornia. Meno hidastuu, mutta ei onneksi liikaa. Olen juonut kolmella pisteellä, mutta karkulaisjänikseni ei yhdelläkään! Neljäs vitonen 19.10.

Lopultakin järjestäjien kello saapuu näkökenttääni! Miksi en nähnyt sitä ensimmäisellä kierroksella? Mitä se näyttää nyt? 1:19.17! Enää vilkkaasti liikennöidyn tien ylitys ja satakunta metriä maaliin. Toisin kuin aikaisemmin tänä vuonna Hämeenlinnassa ja Tampereella taidan vihdoin onnistua C-luokkarajan 1:20 alituksessa. Onneksi liikenteenvalvojat hoitavat hommansa ja pysäyttävät autoliikenteen. Mutta mitä ihmettä, pikkutyttö on ylittämässä katua juuri juoksureitin kohdalla ja vieläpä keskellä reittiä! Anteeksi vain, mutta voin pysähtyä vasta sadan metrin päästä. Pakko kuitenkin himmata hieman. Kummalta puolelta ohitan tytön, ettei tule kolaria? Entä jos hän väistää samaan suuntaan? Ehkä 1,5 sekuntia aikaa törmäykseen. Kaikki menee kuitenkin hyvin, eikä yhteentörmäystä synny. Armoton loppurutistus vielä maalilakanan taakse. Kuuluttaja toteaa RC Eemelin erikoiseksi seurannimeksi. Kuulen piippauksen. Suoritukseni on rekisteröity. Vilkaisen kelloani: 1:19.34. Läppäisen hetkeä aikaisemmin maaliin saapuneen Vesan kumartuneeseen selkään ja kiitän kiriavusta. Hoipertelen jonnekin. Suusta pääsee Jes! Olen juoksija. Olen eemeli. Hinkkaan kengänpohjasta sinne kuulumattomat lisukkeet takaisin Vantaan maaperään.

Vantaan maraton on hyvin järjestetty tapahtuma; huolto pelaa niin reitillä kuin maalissa ja juoksun jälkeen pääsee pulikoimaan, kun vain jaksaa vielä askeltaa maalista kymmenisen metriä uimahalliin. Reitti on kestopäällystetty lukuun ottamatta noin sadan metrin matkaa kierroksella. Reittiprofiilia ei kannata pelästyä. Ylämäet ovat kuitenkin juostavia. Ulkopaikkakuntalaisia ilahduttaa, että myös junalla pääsee kätevästi lähelle. Muutamat tuntuivat käyttävän tapahtumaa viimeistelynä Frankfurtin maratonille.

Järjestäjien mittaama Vantaan maratonin reittiprofiili
Järjestäjien mittaama Vantaan maratonin reittiprofiili.

Vantaan maratonin reittiprofiili
Kiptoon Polar S720i:n ilmoittama Vantaan maratonin reittiprofiili.

RC Eemelin tuloksellisesti kova juoksukvartaali Q4/2005 saanee jatkoa jo muutaman viikon päästä Kankaanpään maratonilla. Rikkoutuuko seuran uunituore puolimaratonennätys 1:19.34 tai maratonennätys 3:10.55 jo silloin?

Urheiluseura RC Eemeli harrastaa ainakin juoksua, hiihtoa, pyöräilyä, triathlonia, duathlonia, penkkiurheilua, pöytäjääkiekkoa, leuanvetoja, seitsenottelua, pöytätennistä, biljardia, melontaa, keilailua, suunnistusta, lentopalloa, sulkapalloa, seinäkiipeilyä, tennistä, sauvakävelyä, hiihtosuunnistusta, tanssia, lumikenkätarvontaa, canastaa, kilpapurjehdusta, etunojapunnerruksia, vatsalihasliikkeitä, selkälihasliikkeitä, jalkakyykkyjä, kuntosalia, squashia, salibandya, rullaluistelua, ratagolfia, frisbeegolfia, vaeltamista, retkeilyä, vuorikiipeilyä, bussissa kököttämistä, hilavitkutusta, kodinhoitoa, maailmalla seikkailemista, multisporttia, kisailua, patikointia, suostuttelua, tuskallista latailua, venyttelyä, jahkailua, verbaaliakrobatiaa, rogaingia, lapiointia, kahlaamista, leikkisää täsmentelyä, kalliokiipeilyä, tandem-pyöräilyä, pyöräsuunnistusta, hiihtovaeltelua, kissastusta, laitesukellusta, uintia sekä avantouintia, pakkasessa värjöttelyä, gota, kartingia, futsalia, kommentointia ja geokätköilyä. RC Eemeli on perustettu v. 1996 ja sillä on tällä hetkellä kolmetoista jäsentä: Patrik Bowrain, Kiptoo, Keem, Renoo, Boit, Hazor, Ariok, Trib, Mjev, Skeema, Mythi, Cliini ja Jesh.

Yhteystiedot:
rc@eeme.li - rc.eeme.li - wap.rc.eeme.li - RSS-feedi