Santa Clara / Jyväskylä –
RC Eemelin edustus tämän vuoden mammuttimarssissa oli vakuuttava. Mythi ja Hazor osallistuivat Marssille ja tuloksena oli komea kaksoisvoitto selvällä puolen tunnin erolla seuraavaan. Matkaa 26 rastin marssille kertyi reilu 103km ja aikaa voittajilta kului 12 tuntia ja 19 minuuttia.
Vuoden 2008 Marssin voittajalla Hazorilla oli kova halu päästä osallistumaan taas kisaan ja hakemaan menestystä, sillä kahtena edellisenä vuonna kisa oli jäänyt kesken tai kokonaan väliin. Osallistuminen oli tänäkin vuonna lähellä jäädä väliin kisaparin puuttuessa (vaikkakin Mythi epäileekin nähneensä soolokortin Hazorin hihassa). Hazor oli käväissyt pari viikkoa aiemmin onnistuneella reilun 50km ultragennadilla ja myös Mini-rogainingissa ja oli kuukausi aiemmin kellottanut ennätyksensä cooperissa ja ratavitosella ja uskalsi näiden perusteella lähteä Mammuttiin kovin odotuksin.
Onneksi hyvissä ajoin kahta päivää ennen kisaa Mammuttimarssin keltanokka Mythi lupautui lähteä Hazorin pariksi. Koko kesän ja alkusyksyn jalkavaivojen kanssa tuskaillut Mythi päätti ottaa pienen riskin ja lähteä kokeilemaan jalkojensa kestävyyttä ultramatkalle. Olihan takana kuitenkin onnistunut Pirkan hölkkä ja Mini-rogaining Jämillä.
Varmuudeksi RC Eemeli ilmoitti kisaan kaksi soolojoukkuetta Hazorin ehdotuksesta. Tämä siksi, että jos "toisen" täytyy keskeyttää, niin Hazor voi silti jatkaa maaliin. Suunnitelma oli kuitenkin tehdä matkaa yhdessä.
Mammuttimarssissa kuljetaan järjestäjän osoittama reitti siten, että kisailijat vastaavat itse omasta huollostaan ja tekevät tarvitsemansa kartat. Marssin reitillä oli yhteensä 26 rastia, joilla kisailijoiden oli käytävä.
Hazor valmisti kartat ja päivää ennen kisaa Mythi ja Hazor viimeistelivät reittisuunnitelman. Kisa-aamuna kaksoisvoitto alkoi olla jo lähes varma, kun kartat olivat valmiina paperilla ja suunniteltu reitti tallennettuna myös gepsiin.
Varusteissa ja eväissä ei tehty muutoksia muihin vastaavanlaisiin otatuksiin verrattuna (ks. lista alla). Vapojen veljekset tarjosivat kyydin kisapaikalle.
Kaikki alkoi siis olla valmista. Enää piti vain juosta. Mythiä kuulemma jännitti.
Kisa alkoi pilkkopimeässä klo 21 perjantaina. Keli oli hyvä vaikkakin vähän kostea. Vajaa 100 kisaajaa eri sarjoissa lähti liikkeelle kohti ekaa rastia Lappohjan keskustassa. Joukossa oli paljon tuttuja naamoja ja nimiä muista kisoista ja aiemmista mammuteista.
R1 leimaukseen porukka saapui tasaisena letkana, kärjessä Pöräyksen suunnistajatytöt, Vapat ja pari sooloilijaa. Hazor oli tässä vaiheessa arvioinut, että edellä oli ainakin pari kisailijaa/joukkuetta Marssilta.
R2 oli aika pian ykkösen perään. Hazor yritti kiristää vauhtia, että edellä kulkevat eivät pääsisi karkaamaan liian kauas. Mythi taas vilkuili huolissaan sykkeitään. PK ylärajalla/VK alarajalla mentiin ja sitä ei jaksaisi seuraava kymmentä tuntia. Onneksi pian löytyi sopiva yhteinen vauhti ja kun seuraan liittyi vielä Mahotonta tavoitteleva Nopsajalka juttuseuraksi, niin matkanteko alkoi sujua. Mythin vasta tervehtynyt jalka oireili alkuun kummasti ja aiheutti ekan kympin aikana pelonsekaisia tunteita.
R3 ja R6 olivat Marssilla alkulenkin kääntöpaikkarasteja. Nopsajalka jatkoi vielä pitemmälle kierrokselle ja Mythi ja Hazor kääntyivät jo kohti lähtöpaikkaa kulkien merenlahden pohjoispuolta. Tässä vaiheessa tarkistettiin vaatetus. Molemmilla oli liikaa päällä, joten vaatetusta vähennettiin. Matkalla tarkeni hyvin kerraston//hiihtopaidalla ja ilman hanskoja ja buffeja. Mythin jalkaoireet katosivat, mikä oli hyvä merkki.
R7 Obyssä oli ihan tien varressa ja löytyikin helposti vaikka matka olikin pitkä ja yksitoikkoinen pätkä pelkkää tietä kulkien. Matka jatkui keveästi kohti R1:stä, joka piti leimata uudelleen. Tässä vaiheessa aika enteili 3-3.5h kierrosta alun n. 35km lenkille. Hazor yritti nopeuttaa nesteytystään, sillä huomasi olevansa suunnitelmastaan myöhässä. Kokonainen pullollinen oli vielä jäljellä, vaikka uintirasti/huoltopaikka lähestyi. Taisi maltoa olla juomassa liikaa, kun Hazorin maramaha hieman oireili.
R8 oli ihan uintirastin lähellä. Joskin rastin löytymisessä oli pientä hapuilua. Pimeässä ei ollut mitenkään selvää mikä oli oikea kohta radan mutkaa... Rastimääreen tarkistus ja rastin heijastin auttoivat lopulta rastin löytymisessä. Virkistävä uinti kylmässä vedessä oli palauttanut Mythin jalat lähes tuoreenveroisiksi ja askel oli taas kevyt. Hazorin koivet eivät olleet keventyneet mutta kulkivat vielä samaa tahtia.
Reitti rastille R30 sisälsi monenlaista maastonpohjaa. Sähkölinjan alla pohja oli pehmeää hiekkaa ja todella raskasta kulkea. Lyhyen metsäpätkän jälkeen matka jatkui hiekka- ja asfalttiteitä. Metsässä lähellä rastia R8 vilkkui myös muiden valoja ja Eemeleillä heräsi toive olisiko kärki pummannut. Taisivat olla kuitenkin maratoonareita tai pöräyksellä kisaavia, jotka saapuivat rastille eri suunnasta.
Rastille R31 pääsi taas kulkemaan muutaman metsäpätkän. Kävely metsässä auttoi mukavasti rentouttamaan jalkoja puuduttavalta maantiejuoksulta. Reitti kulki myös junaradan kivikkoista piennarta, kun karttaan piirretty ura loppuikin kesken paljon aiemmin mitä kartan mukaan olisi pitänyt. Tällä rastivälillä taisivat muut saavuttaa sillä sen verran hidasta oli rataa pitkin jurnuttaminen. Rastilla Eemelit pitivät lyhyen huoltotauon. Hazorin oli pakko keventää painetta maramahassa. Takaa alkoi vilkkua valoja, joten matkaa oli jatkettava nopeasti.
Rastit R32 ja R33 olivat helppoja ja reitti pääosin kovapohjaista, joten juoksuun tuli taas vauhtia. Samalla piti vilkuilla taakse näkyykö aikaisemmin nähtyjä valoja vielä. Ei näkynyt R32:lla vaikka rastilta lähtiessä tapahtuikin hienoinen virhe lähtösuunnassa. Rastille R33 ilmestyi pari kisailijaa jo aivan eemeleiden kannoille. Ei tainnut kannattaa metsäpolkuvalinta varsinkaan kun eemelit eksyivät polulta ja joutuivat korjaamaan reittiä suoraan metsän poikki.
R34 leirintäalueen nurkalla oli jälleen helppo rasti ja reitti pääosin asfalttia. Tosin lyhyt siirtymä asfalttitieltä hiekkatiellä oli tähän mennessä pahinta ryteikköä. Olisiko sittenkin pitänyt mennä jo aiemmin pikkuteille... Edellisellä rastilla nähdyt kisailijat olivat hieman jääneet eikä heitä leirintäalueella havaitun lampun välähdyksen jälkeen enää loppukisan aikana näkynyt.
R35 oli aivan leirintäalueen toisella puolella uimarannan parkkipaikalla. Rastin etsintään turhautui kuitenkin aikaa, kun Mythi luki rastimääreen huolimattomasti. Kokemuksesta viisastuneena tulostamme seuraavalla kerralla vain omat rastimääritteet ja nekin isommalla kirjasimella...
Matkalla rastille R36 Eemelit päättivät ottaa Hazorin salaisen aseen esiin ja aloittaa 40 kilometrin loppukirin (lyhyen huoltotauon jälkeen. Mythin piti tässä kohtaa vaihtaa lamppuun patterit). Rasti oli helppo. Onneksi, sillä mereltä puhalsi kylmä tuuli laituriin.
R37 oli aivan Tulliniemen kärjessä. Matka kulki öisen Hangon keskustan läpi. Hieman suorempaakin reittiä olisi voinut kulkea. Yhtään autoa tai öistä kulkijaa ei tullut vastaan. Loppumatka rastille Tulliniemen uimarannan pehmeää hiekkaa pitkin oli raskas ja mutkainen. Vastaan tuli (Eemelien tietojen mukaan) Marssin 2. sijalla juossut Niko, joka ei siis olisi enää kaukana Eemeleistä! Rasti löytyi helposti. Lähellä olisi myös ollut manner-Suomen eteläisin geokätkö. Sitä Eemelit eivät kuitenkaan jääneet etsimään.
R38 oli hiekkarannan toisessa päässä. Mythi ehdotti, että rastille voisi juosta vesirajassa, jossa hiekka-alusta voisi olla kovempi. Ehdotus osoittautui hyväksi ja rastikin löytyi helposti. Matkalle osunut kallio paljasti hyvin, että jalkoja oli jo rasitettu. Liukkaalla kalliolla kiipeileminen ei tapahtunut ihan vetreimmällä tavalla.
R39 oli Hangon vesitornilla, joten se oli helppo löytää ilman suunnistustakin. Reitti ei kuitenkaan ollut ihan helppo, sillä matkalla piti löytää mm. ratapihan ylitys. Rastilla Eemelit yrittivät etsiä lisää vettä. Useampikin huoltoasema nähtiin mutta kaikki olivat kylmäasemia ilman ylimääräisiä palveluja. Vaikka vesi ei ollutkaan vielä lopussa, niin laskelmien mukaan se voisi kuitenkin loppua kesken. Hazorikin oli unohtanut kaksi juomapulloa väärään reppuun...
R40 oli hiidenkirnulla aivan rannan tuntumassa. Reitti rastille löytyi aivan sattumalta, kun kalliolla kulkikin opastettu polku, jota ei kartassa näkynyt. Tulliniemen kärjessä vastaan tullut Niko oli samalla rastilla ja selvästi väsyneen oloinen. Ensimmäinen selkä ajettu kiinni! Niko jäi vielä tekemään reittisuunnitelmaansa, kun Eemelit puuskuttivat jo seuraavalle rastille. Matka jatkui metsän poikki niemen toisella puolella olevalle tielle. Hyvällä tuurilla osuimme polulle, joka vei suoraan tielle.
Rastille R41 olisi päässyt oikomaan hiekkaranta pitkin, mutta Eemelit hölkkäsivät vaihteeksi vauhdikkaasti teitä pitkin. Viimeinen kilsa rastille oli kuitenkin pehmeässä hiekassa taapertamista.
R42 oli taas ihan lähellä, mutta siitä huolimatta rastilla sattui pieni pummi ja Eemelit ajautuivat liiaksi länteen (melkein jonkun takapihalle). Pieni herpaantuminen ja oikean sivupolun missaaminen. Nopea korjaus ja rasti löytyi. Matkanteko näkyi jo eemeleissä: polla ei enää säteillyt kaikista kirkkaimmalla liekillä ja tarkkaavaisuus herpaantui helposti. Lisää karkkia ja juomaa napaan niin matka jatkui taas.
R43 oli jo hyvän matkaa kohti maalia. Enää viisi rastia jäljellä. Reittivalinta osoittautui täydelliseksi. Hazor oli ennen kisaa tutkinut maaston ilmakuvista, että suunnitellulla reitillä on hyvä ura. Sellainen se oli metsässäkin ja rasti löytyi taas helposti.
Matkalla rastille R44 mammutin tulospalvelu tiedotti, että Eemelit johtavat kisaa ja kolmantena tuleva olisi 10 minuuttia perässä! Uutinen lisäsi Eemeleissä hurjasti innostusta ja jalkakin alkoi nousta ihan uusille korkeuksille. Maltti piti kuitenkin pitää mukana, koska edessä oli pari haasteellista suunnistusväliä. Yksikin huono reitinvalinta tai pummi voisi muuttaa tilanteen.
Rasti R45 löytyi odotettuakin paremmin ja siitä matka jatkui edelleen kohti rastia R46. Rastiväli oli tuskallisen pitkä ja alkumatka oli taas hyvin pehmeää hiekkaa. Rastin löytyminen aiheutti pieniä hankaluuksia siitä huolimatta, että aamukin oli jo alkanut sarastaa ja eteenpäin näki kulkea ilman valoa. Reittikään ei ehkä ollut aivan nopein vaan olisi pitänyt kulkea asfalttitietä hieman pitemmälle.
Seuraavaa rastia kohti otettiin tarkoituksella lyhyt metsäoiko, joka osoittautui oikein hyväksi, kun löysimme mainion polun. Aivan metsäpätkän lopussa ote meinasi taas herpaantua ja väärä tie houkutella sivusuuntaan. Maantiellä vauhti taas nousi. Pientä erimielisyyttä oli oikean polun valinnassa mutta eemelit pääsivät yhteisymmärrykseen. Tiekierto olisi kuitenkin ollut nopeampi koska polku oli jyrrätty kuoppaiseksi ja pehmeäksi. Rasti R47 oli helposti löydettävän, mutta tässä vaiheessa kisaa ei niin helposti kiivettävän kallionyppylän päällä. Myös alas kapuaminen osoittautui Eemeleille haastavaksi.
R9 eli kisan viimeinen rasti lähestyi! Aluksi vähän tietä ja sitten oikoa pitkin metsiä. Loppumatkasta reitti kulki Mythille tutun Loisto -96 leirialueen läpi. Aurinko nousi komeasti ja taivaskin oli pilvetön. Hazor luki kisan viimeisen rastikoodin teipiltä ja sitten loppusuora alkoi häämöttää.
Eemelit saapuivat hyvissä voimin yhdessä maaliin. Enää maalileimaus tekstiviestillä ja kisa oli ohi. Maalissa molemmilla oli hyvä fiilis komeasta kaksoisvoitosta!
Lisää tilastoja ja kaavioita löytyy tilastosivulta.
Ensimmäiset 35km:
Osprey talon -reppu
2* 1l pullo maltodekstriinillä terästettyä vettä
150g marmeladimakeisia (söi kolmanneksen, uintipaikalla vähän lisää)
sipsejä (söi vasta uintipaikalla)
Garmin 60csx -gps
Uintirastin jälkeen:
Salomon Raid Revo 20 -reppu
2l juomapussi maltovettä
300g marmeladimakeisia (söi vajaat puolet)
sipsejä (ei syöty)
turkinpippureita (ei syöty)
vaihtosukat
muovipusseja kenkien kastumisen varalta laastaria, urheiluteippiä
20 euroa rahaa
Koko ajan mukana:
Hannah-tuulitakki
buff
sormikkaat
kompassi
kännykkä
varalamppu petzl zipka
varaparistot lamppuun ja gepsiin
wc-paperia
Päällä koko ajan:
Halti hiihtopaita
Suunnistustrikoot
Salomon Speedcross 2 -kengät
Lidl juoksusukat
Led Lenser H7 -lampun kiinalaisklooni
Noname suunnistustrikoo
Haglöfs Actives 010 bokseri
ironman kompressiosukka + lorpen liner
Inov-8 Mudroc 280
pitkähih. kerraston paita, Helly Hansen
puolikas buff
Silva 66 omc peukalokompassi
Ledlenser H7
suunto t6c
Raidlight trail endurance reppu
repussa:
excel hiihtohanskat buff + puolikas buff Montane microlight anorakki lorpen liner varasukat Patagonia anorakki, sadetakiksi (vain pitkällä lenkillä) camelback 3l varaparistot 6x AAA (vaihdoin kerran 3kpl) petzl e+LITE SOS varalamppu compeed+teippiä+nessupaketti+avaruushuopa (+vaihdoin huollossa kuivat linerit, nämä ei koskaan mukana) 0.7l juomapullo
eväät: vihreitä kuulia 14kpl (söin 12kpl) 4kpl maxim geeli, 100ml (söin 1,5) hyvää makumaasta, ei mustia (en syönyt ollenkaan, mukana vain pitkällä lenkillä) uintitauolla 0.5l cokista ja punnitse&säästä myslipatukka 90g ekalla kierroksella n. 2l vettä hangon kierroksella 3.2 litraa vettä
Urheiluseura RC Eemeli harrastaa ainakin juoksua, hiihtoa, pyöräilyä, triathlonia, duathlonia, penkkiurheilua, pöytäjääkiekkoa, leuanvetoja, seitsenottelua, pöytätennistä, biljardia, melontaa, keilailua, suunnistusta, lentopalloa, sulkapalloa, seinäkiipeilyä, tennistä, sauvakävelyä, hiihtosuunnistusta, tanssia, lumikenkätarvontaa, canastaa, kilpapurjehdusta, etunojapunnerruksia, vatsalihasliikkeitä, selkälihasliikkeitä, jalkakyykkyjä, kuntosalia, squashia, salibandya, rullaluistelua, ratagolfia, frisbeegolfia, vaeltamista, retkeilyä, vuorikiipeilyä, bussissa kököttämistä, hilavitkutusta, kodinhoitoa, maailmalla seikkailemista, multisporttia, kisailua, patikointia, suostuttelua, tuskallista latailua, venyttelyä, jahkailua, verbaaliakrobatiaa, rogaingia, lapiointia, kahlaamista, leikkisää täsmentelyä, kalliokiipeilyä, tandem-pyöräilyä, pyöräsuunnistusta, hiihtovaeltelua, kissastusta, laitesukellusta, uintia sekä avantouintia, pakkasessa värjöttelyä, gota, kartingia, futsalia, kommentointia ja geokätköilyä. RC Eemeli on perustettu v. 1996 ja sillä on tällä hetkellä kolmetoista jäsentä: Patrik Bowrain, Kiptoo, Keem, Renoo, Boit, Hazor, Ariok, Trib, Mjev, Skeema, Mythi, Cliini ja Jesh.
Yhteystiedot:
rc@eeme.li -
rc.eeme.li -
wap.rc.eeme.li -
RSS-feedi