JULKAISUVAPAA HETI
Maraton on kärsivällisten ja sitkeiden laji
Lähes vuosikymmenen kestänyt alle kolmen tunnin maratonajan tavoittelu sai vihdoinkin päätöksen.
Pohjepehmittämö -- Hazorin maratonura alkoi jo vuonna 1999. Vähäisellä juoksuharjoittelulla Helsinki City Marathonille startannut Hazor juoksi silloin ensimmäisen maratoninsa aikaan 3:56.38. Alkuperäinen tavoite oli ollut kovin epärealistinen 3h. Alkumatka kuitenkin osoitti todellisen ja onneksi tasaisen vauhdin tähtäävän n. 4h aikaan. Soitellen sotaan starttaaminen kangisti ensikertalaisen kunnolla kanveesiin kisan jälkeen eikä ylös olisi päästy ilman kavereiden apua. Tämä oli ensimmäinen eikä suinkaan viimeinen kerta kun Hazor tutustui pohjejökkiin.
Seuraavana kesänä Hazor aikoi parantaa rutkasti aikaansa kotiseutukisassa Forssan Suvi-illan maratonilla. Peruskunto oli hyvässä kunnossa ja tällä kertaa alla oli jopa muutamia juoksulenkkejä. Kisa lähtikin ihan mukavasti liikkeelle mutta aikaisemmasta viisastuneena ei aivan 3h vauhtia vaikkei paljon päällekkään. Valitettavasti Hazorin toinen suuri maratontuttavuus eli kuuluisa maramaha iski näppinsä peliin. Mahavaivojen kangistamana Hazor joutui jopa kävelemään ja taipui matkan toisella puoliskolla yli puoli tuntia ensimmäistä puoliskoa hitaampaan aikaan. Tuloksena oli suuri pettymys ja aikakin huonompi kuin ensimmäisellä kerralla: 3:56:47.
Pari vuotta vierähti enemmän pyöräilyn ja hiihdon parissa kunnes Hazor erehtyi liittymään RC Eemeliin. Tiukassa cup-kisailussa pisteitä jaettiin juostuista maratoneista ja Hazorkin palasi taas juoksun pariin ja Suvi-illan maratonille. Boitin tarjoamasta vetoavusta huolimatta Hazor ei kyennyt tälläkään kertaa onnistuneeseen juoksuun. Juoksutreenimäärät olivat edelleen liian alhaiset eikä jalkojen lihaskunto kestänyt matkan rasitusta. Jalkavaivojen lisäksi maramaha iski jälleen kerran. Ongelmista huolimatta tuloksena uusi ennätys: 3:44:22.
Epäonnistumisesta ja Boitille häviämisestä sisuuntuneena Hazor palasi maratonin pariin vielä samana vuonna syksyllä. Nyt kisana toimi raskas Rautaveden maraton. Ennakkoluulottomasti Hazor starttasi 5min kilometrivauhdilla liikkeelle. Vauhti pysyi mukavasti 3:30 vauhdissa yli 30 kilometriin saakka. Viimeinen kymppi painoi jo jaloissa ja vauhti hieman hidastui mutta Hazor onnistui pääsemään maaliin ajassa: 3:29:25.
Seuraavaksi vuodeksi nousi arvontapiposta Hämeenlinnan kaupunkimaraton. Tämä tarkoitti, että Hazorin lisäksi myös liuta muita eemeleitä oli maratonin lähtöviivalla. Tavoitteet olivat sekä Hazorilla että k*-miehillä korkealla sillä kaikki tähtäsivät kolmen tunnin rajan alittamiseen vaikkei Kiptoo tätä tunnustakkaan ;). Hazor starttasi Keemin kanssa samaa tahtia ja Kiptoo hiipi aivan kannoilla. Puolimatkaan saakka juoksu kulki mainiosti vaikkakin Hazorin energiavarastot vihjailivat vajeesta. Maramahaa pelätessään Hazor ei uskaltanut matkan aikana tankata kuin vettä. Viimeisellä kolmannekselle lähdettäessä Hazorin oli pakko luovuttaa ja hidastaa vauhtia. Energiat olivat loppu eikä geelienkään syöminen tässä vaiheessa tuntunut pelastavan tilannetta. Vauhti hidastui jatkuvasti. Loppumatkan Hazor hoippui aivan hämärän rajamailla mutta onnistui pääsemään maaliin uudella ennätysajalla: 3:12.43. Keem ja Kiptoo ehtivät vain niukasti ennen Hazor maaliin. Hazor välttyi maramahalta tällä kertaa mutta oppi, että energiavarannot eivät näissä vauhdeissa riitä aivan loppuun saakka.
Reilun kuukauden päästä Hämeenlinnan maratonista Hazor ja Keem lähtivät "lenkkimaralle" kirittämään Passea ja Mjeviä heidän ensimmäiselle maratonilleen Helsinki City marathonilla. Vauhti oli maltillista vajaan 4h loppuaikaan tähtäävää eikä matkan aikana tapahtunut mitään radikaalia. Maaliin Hazor lönkötteli ajassa: 3:53.44.
Vuosi 2006 oli todellisten kestävyyssuoritusten vuosi. Hazor hiihti 24-tunnin soolohiihdon ja onnistui myös Ironman-matkan triathlonissa. Seuraava maraton tulikin juostua triathlonkisan osana. Hyvin alkanut triathlon ei kulkenut aivan loppuun saakka suunnitellusti vaan maratonin aikana kuuluisa maramaha iski jälleen kerran. Hazorista katosi vauhti kokonaan ja suuri osa matkasta kului kävellessä. Tankatakkaan ei voinut kun maha ei suostunut yhteistoimintaan eikä kova helle yhtään helpottanut juoksemista. Maratonin loppuaika oli toivottoman huono 4:24:40 mutta silti kisan 19. nopein!
Paras kuntopiikki oli ajoitettu triathlonin aikaan eli elokuun alkuun. Tästä huolimatta Hazor lähti lokakuun alussa Kauniston maratonille tavoittelemaan jälleen kerran kolmen tunnin alitusta. Reitti oli ennakkotietojen mukaan ennätystasainen joten kaikki mahdollisuudet hyvään suoritukseen olivat olemassa. Osallistujia ei ollut paljoa eikä aivan sopivaa vetoapua ollut tarjolla. Hazor joutui yksin vetämään ryhmää tuulisissa olosuhteissa. Kierros kierrokselta oli vauhti todettava aavistuksen liian hitaaksi. Kova vastatuuli verotti vauhtia ja voimia eikä lenkin myötätuuliosuudella pystynyt kuromaan takaisin menetettyjä sekunteja. Tankkaus toimi matkan aikana hyvin eikä maramahasta ollut tietoa. Loppumatkasta tuttu pohjejökki hiipi jälleen kerran jalkoihin mutta ei mitenkään liian pahana. Lopputuloksena oli komea uusi ennätys: 3:05:44
Melkein vuosi ehti kulua Kauniston maratonista kunnes Jyväskylässä järjestettiin vuosikausien tauon jälkeen Finlandia maraton. Kotiseutukisasta innostuneena Hazor ja Mjev treenasivat ennätyksellisen juoksukesän. Kilometrejä karttui enemmän kuin koskaan aiemmin. Pitkiä lenkkejä juostiin joka viikko. Kunto ja jalkojen kestävyys oli viritetty äärimmilleen. Valitettavasti sää iski kisapäivänä kapuloita rattaisiin ja keli oli sateinen ja tuulinen. Kelistä huolimatta alkumatka kulki Hazorilta mainiosti reilusti alle kolmen tunnin alitukseen tähtäävällä vauhdilla. Vetoapujakin löytyi parin ensimmäisen kierroksen aikana kiitettävästi. Puolimatkan jälkeen vetomiehet kuitenkin hyytyivät ja Hazorin piti itse tehdä töitä. Harmi kyllä vanha tuttu pohjejökki iski jälleen ja tällä kertaa pahimmalla tavalla sitten vuoden 1999 ensimmäisen maratonin. Viimeiset 15km Hazor joutui taivaltamaan puupökkelöjaloilla ja hyvästä vauhdista ei enää ollut tietoakaan. Viimeisellä kierroksella niskaan iskenyt rankkasade hyydytti vauhtia entisestään. Hapenotto ei ollut kovilla mutta energiavarastot olivat jo kylmyydenkin takia vähillä kun Hazor tönkköjaloilla raahusti viimeisiä kilometrejä kohti Lutakkoa ja maalia. Viimeisellä kilometrillä Hazor sai tahdonvoimalla jalat sipsuttamaan eteenpäin vauhdikkaampaa tahtia. Askeleen pituudessa ei ollut hurraamista mutta frekvenssiä löytyi vielä niin paljon, että puujalka-Hazor saapui maaliin ajassa: 2:59:01! Tavoite oli vihdoinkin saavutettu!
Urheiluseura RC Eemeli harrastaa
ainakin juoksua, hiihtoa, pyöräilyä, triathlonia, duathlonia,
penkkiurheilua, pöytäjääkiekkoa, leuanvetoja,
seitsenottelua, pöytätennistä, biljardia, melontaa, keilailua,
suunnistusta, lentopalloa, sulkapalloa, seinäkiipeilyä, tennistä, sauvakävelyä,
hiihtosuunnistusta, tanssia, lumikenkätarvontaa, canastaa, kilpapurjehdusta,
etunojapunnerruksia, vatsalihasliikkeitä, selkälihasliikkeitä, jalkakyykkyjä,
kuntosalia, squashia, salibandya, rullaluistelua, ratagolfia, frisbeegolfia,
vaeltamista, retkeilyä, vuorikiipeilyä, bussissa kököttämistä, hilavitkutusta,
kodinhoitoa, maailmalla seikkailemista, multisporttia, kisailua, patikointia,
suostuttelua, tuskallista latailua, venyttelyä, jahkailua, verbaaliakrobatiaa,
rogaingia, lapiointia, kahlaamista, leikkisää täsmentelyä, kalliokiipeilyä,
tandem-pyöräilyä, pyöräsuunnistusta, hiihtovaeltelua, kissastusta,
laitesukellusta, uintia sekä avantouintia, pakkasessa
värjöttelyä, gota, kartingia, futsalia, kommentointia ja geokätköilyä.
RC Eemeli on perustettu v. 1996 ja sillä on tällä hetkellä kolmetoista jäsentä:
Patrik Bowrain, Kiptoo, Keem, Renoo, Boit, Hazor, Ariok, Trib, Mjev,
Skeema, Mythi, Cliini ja Jesh.
Yhteystiedot:
rc@eeme.li -
rc.eeme.li -
wap.rc.eeme.li -
RSS-feedi
